Rakennan työkaluja, jotka muuttavat toistuvan CAD/BIM-käsityön selkeäksi työnkuluksi.
Olen nähnyt työharjoittelussa, miltä suunnittelijan arki käytännössä näyttää. Ohjelmointitaidon avulla pystyn kehittämään käytännönläheisiä työkaluja toistuvien vaiheiden helpottamiseen. Kun ymmärtää molempia puolia, automaatiosta tulee aidosti käyttökelpoista.
Toistuvat manuaaliset vaiheet piirtämisessä ja tietomallin teossa vievät aikaa ja lisäävät virheiden mahdollisuutta. Olen kehittänyt työkaluja, jotka tekevät rutiinivaiheista nopeampia ja pitävät lopputuloksen yhtenäisenä.
Python, AutoCAD LISP, IFC ja web-tekniikat olen opetellut konkreettisten tarpeiden kautta. Pyrin viemään työkalut käytännön tasolle asti: käyttöliittymä, asennus ja ohjeistus ovat osa kokonaisuutta.
Ongelma CAD-aineiston vienti tietomalliksi on hidasta käsityötä: tasot ja ominaisuudet mapataan erikseen joka kerta.
Hyöty Vähentää manuaalista CAD → BIM -työtä ja tekee aineiston siirrosta toistettavaa, tukena tietomallikoordinoinnissa.
Ongelma Samat piirtovaiheet toistuvat työssä usein: komponentit, tasot ja merkinnät asetetaan käsin joka kerta.
Hyöty Nopeuttaa suunnittelijan arkea ja pitää piirrosjäljen yhtenäisenä tekijästä riippumatta.
Ongelma Hyvätkin työkalut jäävät käyttämättä, jos kukaan ei tiedä miten ne toimivat.
Hyöty Madaltaa kynnystä ottaa työkalut käyttöön ja tukee suunnittelutyötä arjessa.
Kolme työnkulkua yleisellä tasolla: lähtötilanne, toteutus ja lopputulos; sisäinen koodi ja yrityskohtaiset tiedot jäävät ulkopuolelle.
CAD-aineiston vienti tietomallitarkasteluun on helposti manuaalista työtä. Tasot ja ominaisuudet käydään läpi ja mäpätään käsin joka kierroksella; hidasta ja altista pienille virheille.
Rakensin Python-pohjaisen työnkulun, joka vie DXF/DWG-aineistoa kohti IFC4-koordinaatiomallia. Mappaus nojaa CAD-tasoihin, ja elementeille tuotetaan property set -tyyppistä tietoa. IFC:n kirjoitus hoituu IfcOpenShellillä, ja lopputulos avautuu tarkastettavaksi esimerkiksi Solibrissa.
Sama aineisto kääntyy samalla logiikalla joka kerta, joten prosessi on toistettavampi. Käsityön määrä vähenee ja malli on helpompi viedä tietomallikoordinoinnin tarkasteluun.
Lähdekoodi, mappaussäännöt ja projektikohtaiset asetukset eivät ole julkisia. Työkalu on tehty työympäristössä, joten kuvaan sen tässä yleisellä tasolla.
Sama piirtotyö toistuu suunnittelussa kymmeniä kertoja päivässä. Komponentit, tasot ja merkinnät asetellaan käsin, ja lopputulos vaihtelee hieman tekijän mukaan.
Tein sarjan LISP-komentoja, jotka hoitavat toistuvat piirto- ja muokkausvaiheet valmiiksi. Komennot on koottu omaan ribbon-välilehteen, joten niitä ei tarvitse muistaa ulkoa. Asennus on tehty yhden ajon helpoksi, niin että paketin saa käyttöön myös kollegan koneella, sekä AutoCADissa että BricsCADissa.
Toistuva käsityö muuttuu nopeaksi ja vakioiduksi työnkuluksi. Suunnittelijan arki nopeutuu ja piirrosjälki pysyy yhtenäisenä siitä riippumatta, kuka työkalua käyttää.
Komentojen tarkkaa sisältöä ja yrityskohtaisia piirtokäytäntöjä en julkaise. Esittelen tässä työkalujen idean ja käytettävyyden, en sisäisiä yksityiskohtia.
Hyvätkin työkalut jäävät käyttämättä, jos ohjeet ovat hajallaan tai niitä ei löydy. Käyttöönoton kynnys nousee turhaan.
Kokosin kevyen web-pohjaisen tuki- ja dokumentaatiosivuston, joka esittelee työkalut, ohjeistaa käytön ja kertoo käyttöönoton vaiheet samassa paikassa. Selkeä käyttöliittymä, animoidut esimerkit ja toimii puhelimella. Tehty ilman frameworkia, joten ylläpito on nopeaa.
Ohjeet ja työkalut löytyvät yhdestä paikasta selkeässä muodossa. Käyttöönoton kynnys madaltuu, ja sivusto tukee suunnittelutyötä arjessa.
Sivuston sisältö esitetään tässä yleisellä tasolla. Työkalukohtaiset ohjeet ja sisäiset tiedot eivät kuulu julkiseen esittelyyn.
Opiskelen teknistä suunnittelua ja olen päässyt työharjoittelussa näkemään, miten talotekniikan suunnittelijat tekevät arkityönsä: AutoCAD-piirustukset, tietomallit ja IFC-viennit. Sieltä syntyi kiinnostus siihen, miten toistuvaa käsityötä voidaan vähentää automaation avulla.
Vapaa-ajalla kiinnostukseni painottuu autotekniikkaan, moottorirakentamiseen, 3D-tulostukseen ja käytännön tekniseen rakenteluun. Näissä yhdistyvät ongelmanratkaisu, tarkkuus ja kokeilemalla oppiminen.
Haluan kehittyä teknisessä suunnittelussa, tietomallikoordinoinnissa ja CAD/BIM-automaatiossa. Suunnittelijan arjen tunteminen yhdistettynä koodaustaitoon on yhdistelmä, jolla rakennan työnkulkuja: niillä CAD-aineisto saadaan helpommin tarkastettavaan BIM-muotoon ja käsityön määrä vähenee. Sitä työtä haluan tehdä.
Etsin teknisen suunnittelun harjoittelu- tai junior-paikkaa, jossa pääsen yhdistämään CAD/BIM-työtä, tietomallien tarkastelua ja suunnittelutyön automatisointia. Jos profiilini vaikuttaa sopivalta, vastaan mielelläni viestiin.